Vallan mukavaa on kyllä kirjoneule, sanon! Yllätyin, miten nopeasti lapaset syntyivät – nostin kutimen käteen aina sopivan tilaisuuden tullen ja yhtäkkiä vaan tajusin, että olen, perkule vie, tehnyt molemmat peukaloita vaille valmiiksi.
Olin jo purkaa koko tekeleet, kun kiristivät näin, mutta päätin antaa vedelle tilaisuuden. Ikinä ei voi yliarvioida pingotuksen vaikutusta neuleeseen!
Vesi teki niistä jopa tasaiset! Leveys ei muuttunut, mutta pituutta tuli ikävästi ylimääräinen sentti lisää. Ei haittaa. Ensi kerralla pienemmät puikot ja homman pitäisi korjaantua.
Jätin peukaloihin ohjeen mukaan 10 silmukan merkkilangan, joka oli minulle aivan liikaa. Ensi kerralla laittanen ehkä 7. Kun molemmista sivuista vielä piti poimia 3 silmukkaa lisää, peukalosta olisi tullut valtaisa. Toki sen piti olla kirjoneuletta ja sehän aina vähän pienentää lopputulosta, mutta siltikin.
Ratkaisin peukalot neulomalla kaksinkertaisella langalla, kun yksinkertaisella tuli liian tuulettuvat. Kavensin ylimääräiset silmukat pois molemmilla sivuilla ja onhan ne aika rötöskät. Käteen istuvat kuitenkin ihan kivasti.
Puikot: 3 mm
Lanka: Garnstudio DROPS Alpaca 2921 + pihlajavärjätty Nalle.
Muuta: ranteet neulottu molemmilla langoilla, mutten muista enää silmukoita. Taisi olla 40?
Varsinainen iisakinkirkko tuntuivat silti olevan. Hinguin tehdä ne näillä sävyillä, mutta kirjottuani pätkän huomasin, ettei kuvio erotu pätkävärjätystä langasta yhtään, kun siinä on samaa vihreää kuin pihlajalangassakin. Purku, langanvaihto pinkkiin Alpacaan.
Vääränkokoinen ranne. Purku.
Halusin värit toisin päin ja hyvän matkaa ensimmäistä neuloneena tajusin, että pinkithän näistä tulee. Kivemmat olisivat minusta olleet väeir toisin päin. Lisäksi en osannut pitää lankajuoksuja riittävän löysinä ja puikoilta noustessaan lapaset näyttivät ihan törkeiltä ruppanoilta.
Loppukavennuksetkin menivät reisille, kun en hoksinut yhtä silmukkaa kaaviossa.
Mutta tein ne! Ja yliviivasin tämän vuoden to-do-listalta. Ja oikeasti kyllä tykkään näistä, vaikka ovatkin tosi pinkit.
Neuloo ja purkautuu 
Ok, kiitos 🙂 pitää jatkossa kokeilla tätä sinun vinkkiä 🙂
TykkääTykkää
Heidi Y: Näiden kuvio minusta kiva ja se oli mukava tehdä myös. 🙂 Varmasti minunkin kuntosaliharrastuksen kanssa tulee jossain vaiheessa henkinen tenkkapoo, kun alkuinto hälvenee. Sepä onkin yleensä uusien tapojen muodostamisessa se rankin vaihe, mutta kun sen yli pääsee, on tapa jo niin ytimessä, että se kuuluu jo kalustukseen. :)Päivityksiä: On kyllä kivasti lämpimämmät kuin pelkästä Nallesta tehdyt! :)Emma: No eikö! Lankajuoksut taustalla vaikuttaa kyllä paljon. :)silmukan saalistaja: Laitoin lapaset veteen vähäksi aikaa ja puristelin niin, että vesi menee varmasti kuituihin. Rullasin lapaset pyyhkeeseen (tässä vaiheessa voi irrota jonkin verran karvaa) ja painelin rullaa kehon painolla kuivemmaksi. Laitoin lapaset kuivaustelineen päälle kuivumaan tasona ja vaikka näyttivät siinä vaiheessa ihan tajuttoman isoilta, olivat kuivana kuitenkin ihmeesti oikean kokoiset, mitä nyt pituutta tuli tosiaan pikkuisen lisää.
TykkääTykkää
Ihanat lapaset. Itsellä on ollut hiukan samaa ongelmaa kirjoneuleen kanssa, enkä ole tajunnut tuota vesi asiaa. Mutta siis miten tarkalleenottean lapaset käsittelit? Ihan vain kastelit vai höyrytit vai…?
TykkääTykkää
Söpöt! Kirjoneulelapaset on ihanan lämpimät…
TykkääTykkää
Kaunis lopputulos, toivottavasti myös juuri sopivan ihanan lämpimät!
TykkääTykkää
Nuo on kyllä kivat! Mäkin haluisin tehdä jotkut kirjoneulelapaset, kun en semmoisia ole tehnyt.. Vaan ei ole osunut kivaa kuviota kohdalle vielä 🙂 Yhdet lapaset tuossa oliskin puikoilla…Ja tsemppiä kuntosaliharrastukseen 🙂 Mulla sitä kesti viime vuonna viisi kertaa ja sitten lopahti innostus. 😀 Mutta jos on tuolla tavalla kavereita tsemppaamassa, niin mikäs siinä! 🙂
TykkääTykkää